”Terveyden edistäminen on toimintaa, jonka tarkoituksena on parantaa ihmisten mahdollisuuksia huolehtia omasta ja ympäristönsä terveydestä” (WHO, 1986), mutta terveyden edistäminen ei tarkoita yksittäisiä tehtäviä, vaan kaikkia niitä toimintoja, jotka edistävät väestön terveyttä, ehkäisevät sairauksia ja kaventavat terveyseroja. Se tulee sisällyttää kunnan hyvinvointistrategiaan ja terveyspoliittisiin tavoitteisiin. (STM, 2006.) Erityisesti kansanterveyslaki korostaa kuntien vastuuta kuntalaisten terveyden edistämisestä (Kansanterveyslaki, 1972).
Hyvinvointikertomus on kunnassa eri hallintoalojen asiantuntijoiden yhdessä laatima katsaus kuntalaisten hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Se kuvaa kunnan asukkaiden keskeiset hyvinvointitarpeet ja sen avulla arvioidaan viime vuosina toteutunutta toimintaa. Hyvinvointikertomus tukee myös terveysnäkökohtien tunnistamista eri hallinnonalojen suunnitelmissa ja päätöksissä sekä voimavarojen suuntaamisessa kuntalaisten terveystarpeiden mukaisesti. (STM, 2007.) Hyvinvoinnin kuvaus voidaan toteuttaa hyvinvointi- ja ikäkaariajattelun mukaisten indikaattoreiden avulla. Ne ovat indikaattoripankki Sotka Netin indikaattoreita ja väestötilastoja. jotka kohdistuvat kohdistuvat väestöön ja elinoloihin, elinympäristöön ja sen suojeluun, eri ikäryhmien terveyteen, elämäntapoihin, elämänhallintaan ja palvelujen toimivuuteen sekä työllisyyteen ja asuntotoimintaan. (THL, 2007.) Kunta määrittelee strategiaan ja toimintasuunnitelmaan hyvinvointi-indikaattorit, jotka eri toimialat täsmentävät.
Hyvinvointistrategia on siis johtamisen, suunnittelun ja kehittämisen väline. Voidakseen toteutua se edellyttää siihen taipuvaa organisaatiota ja johtamista. (Perttilä, Orre, Koskinen & Rimpelä, 2004.) Parhaimmillaan tavoitteellinen terveyden edistäminen tapahtuu siis sektori- ja kuntarajat ylittävänä yhteistyönä, jolloin hyvinvointijohtaminen nousee hallinnollisesti sektoreiden yläpuolelle. Terveyden edistämisen tulee näkyä johtamisessa, hallinnon rakenteissa ja voimavaroissa. (Perttilä, Uusitalo & Kautto, 2004; STM, 2007.)
Esimerkkejä hyvinvointikertomuksen hyödyntämisestä
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma jakoi syyskuussa 2010 terveyden edistämisen palkinnot Salon kunnalle ja Kainuun yhteistoiminta- alueelle. Molemmissa korkein johto oli sitoutunut terveyden edistämiseen. Samalla terveyden edistäminen nähtiin kaikkien toimialojen tehtävänä ja yhteistyönä. Valintakriteereihin kuului mm. aktiivinen kehittämisote, pitkäjänteisyys ja rakenteet. Salossa terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen koetaan kunnassa eri toimialojen tehtävänä yhteistyönä. Siellä terveyden edistämisen käytäntöjä ja rakenteita on kehitetty aktiivisesti. Kunnan johto on sopinut yhteisesti työhön osoitettavista voimavaroista ja ohjannut terveyden edistämistyötä. Käytännön toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta Salossa vastaa poikkihallinnollinen työryhmä omilla aloillaan. Terveyden edistäminen näkyy siellä muun muassa maahanmuuttajille ja mielenterveys- ja päihdehuollon asiakkaille tarkoitetuissa palveluissa. Salossa terveyden edistämisen toimista on myös raportoitu säännöllisesti.
Kainuun maakunta- kuntayhtymässä terveyden edistämistyötä ohjaa tieto toiminnaksi- periaate. Kainuussa on luotu erilaisista kehittämishankkeista saadun tiedon pohjalta toimintamalleja ja käytäntöjä terveyden edistämistyön tehostamiseksi. Vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta Kainuu on tuottanut hyviä tuloksia kunnan talouden ja elinvoimasuuden kannalta. Siellä kuntien lisäksi kehittämistyössä ovat mukana myös muun muassa oppilaitokset ja elinkeinoelämä. (STM, 2010.)
Pohdinta
Hyvinvointikertomus on yksi terveyden edistämisen johtamisen työväline. Kertomukseen tulee koota muun muassa eri toimialojen näkemyksiä ja toimenpiteitä terveyden edistämisessä. Kertomuksen "koonti" vaatii sitoutumista ja pitkäjänteistä yhteistyötä. Kuten edellä on tuotu esille, terveyden edistäminen koskettaa kaikkia sektoreita, ja se toteutuu parhaiten moniammatillisessa ja -tieteisessä yhteistyössä sektorirajojen yli. Valitettavasti eri toimialojen sitouttaminen voi ajoittain olla haasteellista. Olisi kuitenkin ensiarvoisen tärkeää saada hyvinvointikertomukseen laajasti ja kattavasti tietoa kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä terveyden edistämisen toiminnasta.
Hyvinvointikertomuksen tulee toimia johtamisen, suunnittelun ja kehittämisen välineenä. Sitä voidaan hyödyntää laajasti hallintostrategiassa, poikkihallinnollisissa työryhmissä ja eri vastuualueilla sekä ennaltaehkäisevässä työssä. Kertomus on osa kunnan hyvinvointistrategiaa ja se tukee hyvinvointijohtamista. Hyvinvointikertomus ja -indikaattorit soveltuvat siis erityisen hyvin kunnan johtamisen työvälineiksi, mutta myös muilla kuin kunnan johdolla on mahdollisuuksia kehittää sosiaali- ja terveyspalveluja hyvinvointikertomuksen mukaisesti. Tärkeää on kuitenkin se, että taustalla on hyvinvoinnin edistämisen strategia, jonka laatimisen ja arvioinnin apuna hyvinvointikertomus ja -indikaattorit toimivat.
Hyvinvointikertomuksen tulee olla kuntalaisten saatavilla. Näin olleen hyvinvointikertomuksen pitää olla selkeä, johdonmukainen ja ymmärrettävä lukijalle. Kertomuksessa paneudutaan usein riskitekijöihin ja epäkohtiin, joten on myös tärkeä arvioida niitä asioita missä on onnistuttu.
Lähteet:
