Jatkuu

Ihmisten omia asenteita pidetään yhtenä toimivimmista keinoista terveyden edistämisessä. Terveyden edistämisen barometrin 2010 tuloksista ilmenee, että nuoret ikäluokat sekä ammattiaseman perusteella työväestöön kuuluvat vastaajat pitivät muita vertailuryhmiä useammin tukea tupakoinnin lopettamiseen riittävänä tai osittain riittävänä. Heillä oli myös eniten tietoa lopettamisen tukena olevista menetelmistä. (Terveyden edistämisen barometri 2010.) Kuitenkin tupakointi vähenee hitaasti (Tilastokeskus, 2008). Tarkoittaako tämä sitä, että tupakoinnin lopettamista on jo harkittu ja tietoa siitä hankittu. Asenne on jo ehkä kohdallaan, mutta viimeinen askel lopettamisen tiellä on vielä ottamatta. Päättäjien tulisi siis suunnata resursseja vieläkin tehokkaammin kunnissa tehtävään terveyden edistämisen työhön, mutta suuri osa kuntavastaajista oli sitä mieltä, että terveyden edistämistyöhön varattua aikaa ei tulla tulevaisuudessa lisäämään (Terveyden edistämisen barometri 2010). Onko asenneongelma siis kansalaisten lisäksi kuntapäättäjillä? Vai onko työntekijöiden ohjausmenetelmissä ja kenties myös asenteessa kehitettävää? Miksi terveyden edistämisen toimintamme ei ole tehokkaampaa?

Jumater mainitsee kirjoituksessaan, että terveyden edistämisen työtä tulee tehdä pitkäjänteisesti ja tarvitaan yhä enemmän tietoista terveydenedistämisenaktiivisuutta ja poliittista tahtoa. Tekryssä todetaan, että toimintaympäristö on muuttunut ja tämä vaikuttaa julkisen sektorin ja järjestöjen väliseen yhteistyön luonteeseen, mikä merkitsee uusien verkostoiden muodostumista ja vuorovaikutussuhteiden lisääntymistä. Järjestöillä on kuitenkin huoli siitä, etteivät kunnan päättäjät ym. tunne heidän toimintaa riittävästi. Järjestöt voisivat tukea kuntia kansalaisten hyvinvoinnin edistämisessä. Kuten Jumatar toteaa, kunnallisessa päätöksenteossa tarvitaan yhteistyötä ja verkostoitumista yli hallinnonalojen. Huomioidaanko ja hyödynnetäänkö järjestöjen osaamista ja tietotaitoa terveyden ja hyvinvoinnin kehittämistyössä?

Lähteet:

Mikkonen, N. Terveyden edistämisen rakenteet- rakennuspalikoita alueellisen järjestelmän kehittämistyöhön. (pdf) Terveyden edistämisen keskus.

Rimpelä, M. 2005. Kunnan kansanterveystyö terveyden edistäjänä 1. Käsitteitä ja lakeja. (pdf) Suomen Lääkärilehti 44/2005, 4523-4526.

STM.2006.Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja. Terveyden edistämisen laatusuositus. Saatavilla: http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=39503&name=DLFE-9303.pdf (30.10.2010)

Ståhle T. & Rimpelä A. 2010. Terveyden edistäminen tutkimuksen ja päätöksenteon haasteena (pdf). Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Teema 9.

Terveyden edistämisen barometri 2010. Ajankohtaiskatsaus kuntien ja järjestöjen terveyden edistämiseen. (pdf) Parviainen, H., Hakulinen, H., Koskinen-Ollonqvist, P., Forsman, O., Huhta, H. & Ruohonen, A. (toim) Terveyden edistämisen keskus ry. Julkaisu 2010/3.

Tilastokeskus. 2009. Tupakkatilasto 2008. Saatavilla: http://www.stat.fi/til/tup/2008/tup_2008_2009-12-04_tie_001.html (2.11.2010) .